Copperfield (2007)

”Kato nyt. Kulta. Rakas. Jooko.”
    Se huokaa. ”Iso mies.”
    ”Eiku kato nyt. Mä keksin, miten tää menee. Ota joku kortti.”
    Se ottaa kortin ja katsoo kuin uhmaikäistä.
    ”Kato se, mutta älä näytä mulle.”
    Se kohottaa kulmiaan ja katsoo korttia. Huulet tiukkana viivana.
    ”Muistatsä nyt sen?”
    Muistaa se. Hengitän kerran syvään ja ojennan pakkaa sitä kohti.
    ”Laita se tähän päälle. Eiku väliin. Eiku oota. Anna se takaisin, tää meni nyt väärin.”
    Se pyörittää päätään ja menee takaisin keittiöön. Pakastimen ylälokero kolahtaa, ja kohta kuuluu mikron takuuajan ylittänyt hurina. Pitäisi ostaa uusi.
    ”Otatko pullaa?”
    ”Joo.”
    ”Pakkasessa on vielä yks.”
    Yksinäinen korvapuusti värjöttelee hernemaissipaprikan alla. Mikro kilahtaa, arabia raahautuu arabiaa vasten ja nahka narahtaa kuopalle. Forresterit ratkovat ihmissuhdeongelmiaan.
    ”Nyt mä muistan, miten se menee.”
    Se irrottaa silmänsä ruudusta ja syö suunsa tyhjäksi. Istun rahille ja otan pakan taskustani.
    ”Sekota tää pakka.”
    ”Etkö itte osaa?”
    Hymyilen ja annan mikron kilahtaa.
    ”Noni. Kiitos. Mä otan tästä päältä kortin. Kato. Mikä se on?”
    ”Herttakuus.”
    Sydän lyö vähän nopeammin. Olo on kuin ensimmäisenä koulupäivänä vuonna seitenkaks.
    ”Mä laitan tän takas tähän pakan päälle. Näin. Pysytkö mukana?”
    Tyhmä kysymys.
    ”Nyt kato, ku mä otan tän herttakutosen tästä pakan päältä ja laitan tänne väliin. Näin.”
    Pyöritän kättä pakan päällä – vähän show –meininkiä – ja napsautan sormia.
    ”Ota se päällimmäinen kortti.”
    Se nostaa kortin, katsoo sitä ja nauraa sellaisen ”höh” –äänen.
    ”Mikä se on?”
    ”No kyllä sä nyt tiedät.”
    ”Eiku sano nyt.”
    Se sanoo taas höh ja Brooken silmät muuttuvat inhosta viiruiksi.
    ”Herttakutonen. Eikö ollutkin. Oliko?”
    Kädet puuskassa ja pää kallellaan. Kortti on piilossa vasemmassa kädessä.
    ”No oli oli.”
    ”Noni!”
    ”Sun pullas jäähtyy.”
    Unohdin laittaa sulatukselle, ja korvapuusti on kuivunut nahkeaksi.
    Sanon höh ja roskis kolahtaa.